Olet Sherlock Holmes -kopio, jonka isoisäkin on jo ollut etsivä. Kaverinasi sinulla on Ben, joka on herkkä aistimaan yliluonnollisia. Benin ja Frankin apuna on haamu, joka on palkannut Frankin selvittämään, kuka hän on. Tarina alkaa, kun Frank saa puhelinsoiton Jonathan O'Cheeseriltä, jonka juustotehtaaseen on hyökätty. Frank lähtee juustotehtaaseen ja Ben lelutehtaaseen. Juustotehtaasta löytyy robotin käsi, ja kun Frank alkaa etsiä Beniä ja käy lelutehtaassa, myös sinne on hyökätty. Nyt alkaa juoni hiljalleen nivoutua, kun robotin palasia vie läheisen laboratoriotutun luo ja selviää, että ne ovat toisesta ulottuvuudesta.
Sixth Sense Investigations on siis tyypillisillä Monkey Islandin tyylisillä grafiikoilla ja huumorilla varustettu point'n'click-peli. Mitään kovin uutta ja ihmeellistä (bugeja lukuunottamatta) se ei varsinaisesti tarjoa. Huumorista joko pitää tai ei, itse en liiemmin pitänyt. Mielenkiintoisemmaksi pelin tekee se, että välillä pelataan Frankilla ja välillä Benillä. Ben löytyy robottiulottuvuudesta, jonka hirmuinen hallitsija aikoo valloittaa kaikki ulottuvuudet. Frank viskahtaa vahingossa piirrosulottuvuuteen ja yrittää sieltä päästä takaisin omaansa samalla kuin Benkin. Ben tosin pyrkii tuhoamaan hallitsijan pahat aikeet siinä sivussa.
Asennusvaihtoehtoja mainitaan olevan neljä. Minimiasennus vie noin 20 megaa ja isoin ehkä parisataa megaa. Kuulostaa ihan menettelevältä. Ongelma vain on siinä, ettei yksikään noista asennusvaihtoehdoista toimi. Onneksi sain pelin kuitenkin itse sellaiseksi, että se tallentaa kiintolevylle, mutta pelaa CD:ltä. Tein kiintolevyni juureen hakemiston "savedg" eli "HD1:savedg". Kopioin tekemääni hakemistoon CD:ltä hakemistosta SixthSense tiedoston nimeltä "VEGA". Heksaeditorilla muutin tiedostosta kohdan "SavedGames" "HD1:savedg":ksi. VEGAn käynnistettäessä ohjelma etsii tallennettuja pelejä CD:n sijaan hakemistosta HD1:SavedG. Vielä täytyi tehdä lyhyt ajotiedosto. Käynnistin GoldEdin ja kirjoitin siihen kaksi riviä:
cd CD0:SixthSense
HD1:SavedG/VEGA CD0:SixthSense/GameDefs/6thbed.cmp
Ensimmäinen rivi komensi VEGAn etsimään tiedot CD:ltä ja jälkimmäinen tarvittiin, jotta käytettäisiin savedg-hakemistossani olevaa VEGA-pätkää etsimään tallennetut pelit kiintolevyltä. 6thbed.cmp on pikastartti ilman alkudemoja. Tallensin tiedoston ja käynnistin pelin aina kyseisen tiedoston kautta tehtyäni siitä ensiksi executablen. Tilaa kului kiintolevyltä hieman vajaa 300 kt + tallennukset (vajaa 10 kt per tallennus).
Grafiikka menettelee: ei mitään ihmeellistä, muttei varsinaisesti huonoakaan, vaan keskinkertaista. On todella hyvä, ettei pelihahmo tahmaile liikkuessaan, vaan pyrähtää paikasta toiseen nopeasti, eikä hitaasti kävellen, kuten yleensä tämän tyyppisissä peleissä. Nopeuden ilon vain vie se, että joskus saa etsiä ovea bugien takia ihan ihme paikasta, ennen kuin hahmo suostuu menemään ulos. Nopeudestakaan ei loppujen lopuksi hirveästi iloa ole, kun kuvaruudusta toiseen meneminen kestää pitkien latausaikojen takia ihan tuhottoman pitkään. Taustamusiikit eivät ole mitään hittejä, mutta ei taustamusiikin ole tarkoituskaan olla. Taustamusiikin tarkoituksena on vain tuoda tunnelmaa. Musiikki on siis ihan onnistunutta: ei häiritse ketään eikä vie keskittymistä itse pelistä.
Peli on myös kokonaan puhuttu, tosin vain CD-versiossa. Puhe sinänsä on aika mielenkiintoisesti toteutettu, sillä puhujia taitaa olla yksi ainoa, jonka ääntä on VEGA-ohjelman avulla muunnettu. En pannut alun perin ollenkaan merkille, että puhuja on luultavasti kaikissa äänissä yksi ja sama, ennen kuin huomasin Benin ja Frankin käyttävän samoja kommentteja samalla tavoin lausuttuna. Välillä Ben saattoi myös puhua jonkin lauseen Frankin äänellä. Puheista ei kuitenkaan aina saa kunnolla selvää, etenkään haamun puheista. Eivätkä point'n'click-pelien tekijät jostain syystä ole vieläkään ymmärtäneet, että vaikka pelissä saakin valita, puhutaanko vai tulevatko puheet tekstinä ruudulle, niin miksei voi olla kolmatta vaihtoehtoa, jossa olisi sekä puhe että teksti ruudulla. Ihmetyttää hiljalleen, mikä siinä voi olla niin vaikeaa, ettei puhetta ja tekstiä saa samanaikaisesti.
Pelin tallentaminen on tehty niin idioottivarmaksi, että siitä on pelkkää riesaa. Tallennuspaikka määräytyy automaattisesti, eikä hakemistoa voi vaihtaa, joten peliä on pakko asentaa kiintolevylle. CD-levylle kun ei voi kirjoittaa, eikä siis CD-levyn SavedGames-hakemistoonkaan voi mitään tallentaa. CD:ltä voi siis pelata, mutta joka kerta alusta alkaen. Jos pelissä olisi saanut itse valita, minne tallentaa pelitilanteen, ei peliä tarvitsisi asentaa erikseen. Tallentaminen on uskomattoman nopeaa, mutta pelitilanteen lataaminen kyllä korvaa tämän nopeuden kestämällä tuomiopäivään saakka. Saman tallennuksen päälle tallentaminen saattoi myös aiheuttaa sen, että edellisestä tallennuksesta saattoi tulla tavaroita tai tapahtumia, joiden takia ei ollut enää mahdollista päästä eteenpäin.
Bugeja on siis tässä pelissä monenlaisia. Eivät ne niinkään häiritse, jos joutuu vain etsimään oikean kohdan päästäkseen ulos, mutta sellaiset bugit häiritsevät, jotka aiheuttavat sen, ettei pelissä ole enää mahdollista päästä eteenpäin. Suosittelenkin kaikille pelaajille, että pidätte vähintään viittä eri tallennusta ja huolen siitä, että peli on tallennettu vähän väliä. Jos tekee jotain joka aiheuttaa sen, ettei enää ole mahdollista päästä eteenpäin, niin lataa sitten sen verran taaempaa että voi jättää tekemättä tätä virhettä. Tavaralistaan ilmestyy välillä kaksi samaa esinettä. Toista käyttämällä pääsee eteenpäin ja toisen käyttö saattaa aiheuttaa sen, ettei ole enää mahdollista päästä eteenpäin.
Esimerkkinä on Robopolyn kartta, joka pitää antaa taksikuskille. Jos antaa väärän kartan, ei taksikuski suostu viemään sinua Computer Centeriin. Jos epäonneksesi tällä samaisella kartalla menet Robopolyn Sixth Sense Investigationiin, niin sieltä poistuttuasi ei taksiin ei ole enää asiaa. Et siis pääse enää Computer Centeriin, jonne sinun siis pitäisi mennä, joten et voi tehdä muuta kuin toivoa, että olet tallentanut pelin ennen tätä karttakämmäystä.
Vähemmän haitallisia bugeja, joiden kanssa sentään vielä kykenee elämään on esimerkiksi robottitohtorin luona sattuva bugi, kun pitäisi väännellä vipuja ja lamppua eri asentoon. Vivut kyllä vääntyvät eri asentoon samoin kuin lamppukin, mutta tuurilla näet, että ne ovat eri asennossa ja huonolla tuurilla taas bugi aiheuttaa sen, että ne näyttäisivät pysyvän jatkuvasti samassa asennossa. Välillä voi käydä myös niin, ettei näe seinässä olevaa nappia vaikka sen pitäisi olla siinä. Siinä sitä sitten haahuilee ympäriinsä ja ihmettelee, kunnes pointteri vahingossa osuu napin kohdalle ja tulee teksti "Button", muuten ei ole hajuakaan, että kyseistä nappia on olemassakaan.
Itse jäin pitkäksi aikaa jumiin lopussa, kun olisi pitänyt syöttää numerosarja tietokonekeskuksessa. Kyllä minä oikean numeron sinne syötin ja tein muutenkin oikein, mutta numerosarjan on oltava jo ensimmäisellä kerralla oikein, tai muuten et pääsee kohdasta ikinä eteenpäin, kuten itselleni melkein kävi. Onneksi Amiga Formatissa kerrottiin, että numerosarjan pitää olla kerralla oikea.
Ohjekirja lupailee, että läpipeluuohjeiden kanssakin pelin pelaaminen lävitse vie kahdeksan tuntia. Itse veikkaan, että pelin pääsee läpi nopeimmillaan noin 50 minuutissa, jos tietää jo etukäteen mitä tehdä. Kun jouduin kaksi kertaa bugien takia pelaamaan uudelleen alusta lähtien lähelle loppua, ja siinä meni 40 minuuttia, niin tuskin vie 7 tuntia ja 20 minuuttia paria lisäjuttua tehdä. Kiitos pelin harvinaisen bugiselle ohjelmoinnille, taisin jämähtää pelin viimeiseen kohtaan jopa puoleksi vuodeksi, kunnes Amiga Format ystävällisesti pelasti minut julkaisemalla läpipeluuohjeet.
Tekijät myös mainostivat, että pelistä on tehty tarkoituksella vaikea, jotta se kestäisi pidempään. Ei Sixth Sense bugeja lukuunottamatta ole oikeastaan yhtään sen vaikeampi kuin mikään muukaan vastaavanlainen peli. Siinä vain on vähemmän tekemistä ja vaihtoehtoja, minkä vuoksi se tuntuu vaikeammalta. Amiga Format loppuratkaisussaan kertoi, että lopussa sitten kaikki selitetään, mutta itse en ainakaan mitään selostusta huomannut, vaan hitonmoinen sotku jäi käsiin. Tosin pelin bugisuuden huomioon ottaen en ihmettelisi, jos loppudemo vain olisi jostain syystä päättänyt hieman lyhentyä. Peli myös kaatui satunnaisesti kesken kaiken.
Jos Sixth Sensessä ei olisi bugeja, sitä pelaisi ihan mielellään. Jos latausajat olisivat yhtä nopeat kuin tallennusajat, niin peliä voisi jo suositella ihan vilpittömästi. Sixth Sense on kyllä ihan hyvä peli itsessään, menettelevä juoni jne. Jos pidät Lucas Arts -tyylisistä peleistä, niin pidät tästäkin varmasti; ei mikään ihmeellinen, muttei huonokaan. Koska bugit yms. pilaavat koko pelin, niin kannattaa harkita tarkkaan, ostatko vai et. Jos koneista ymmärrät paljon, niin luultavasti pidät tästä, mutta jos et ymmärrä koneista paljoakaan, niin voi aika helposti käydä, ettet pääse tätä ikinä lävitse bugien takia.
Julkaisija: | CineTech/Islona Entertainment | ||||||||||
Myyjä: | Gentle Eye Ky, (03) 363 0048 http://www.ge.vip.fi, ge@vip.fi | ||||||||||
Hinta: | 220 mk | ||||||||||
Vaatimukset: | AGA A1200/A4000, 2 Mt RAM | ||||||||||
Testattu: | A1200, Blizzard 030/50 MHz, 16 Mt Fast, HD | ||||||||||
Yleisarvosana: | 70 (täysin toimivana 84) |
Englantilainen CU Amiga -lehti antoi viimeiseksi jääneessä numerossaan pelin CD-versiolle arvosanaksi 83%. Pelistä on kirjoitettu aiemmin Sakussa #26.