HyperCOM 3
Petteri Bamberg <piibii@hotmail.com>
|
Viime Sakussa (#30, 4/99) Tuomo Mämmelä kirjoitti HyperCOM1-sarjaportista. Artikkelin luettuani heräsi mielessäni ajatus. Koska koneestani oli yli vuosi sitten kärähtänyt hiiriportti ja jouduin pakosta uhraamaan koneen ainoan sarjaportin PC:n sarjahiirelle, olisi toinen sarjaportti kuin taivaan lahja. Sarjahiirtä kun ei voinut modeemisessioiden aikana käyttää, ja osoittimen liikutteleminen näppistä paukuttamalla alkoi pitemmän päälle kyrsiä. Seuraavana päivänä selailin lukion atk-luokassa Amiga-jälleenmyyjien kotisivuja, ja Amigatorin hinnastosta löytyi läjä HyperCOM-tuotteita. HyperCOM1 (yksi nopea sarjaportti) maksoi vaivaiset 120 markkaa! Suurempi malli, HyperCOM3, jossa on kaksi nopeaa sarjaporttia ja yksi rinnakkaisliitäntä (nopea sekin), maksoi sitten 330 markkaa. Aluksi aioin tilata HyperCOM1:n, mutta sitten muistin, että koneestani oli myös rinnakkaisportti hajonnut, niin että se jumitti koneen aina kun yritin tulostaa jotain matriisikirjoittimellani (tosin äänendigitoijani toimi siinä aivan asiallisesti). Valitettavasti silloiset rahavarani eivät riittäneet HyperCOM3:een, joten jätin asian hautumaan. Onneksi kuitenkin varovainen tiedustelu isältäni paljasti, että hän suostuisi maksamaan puolet kortista, joten seuraavana päivänä kävin Amigatorin kotisivuilta tilaamassa kortin itselleni ja jäin odottelemaan. |
| Asennuksen ihmeitä |
|
Viikon odottelun jälkeen postilaatikkoon kolahti postiennakkolappu. Kävin hakemassa paketin ja ajoin kotiin tarkastelemaan lähemmin ostostani. Paketista paljastui kirjekuori sekä punertava muovipussi, jossa oli pieni, tuskin kämmenen kokoinen kortti. Kortista lähti kolme johtoa: kaksi sarjaporttia, joista toinen oli tavallinen 25-napainen ja toinen 9-napainen, sekä yksi normaali rinnakkaisportti. Liittimet olivat jo valmiiksi kiinni asennusraudoissaan, joten metalliseen tornikoteloon ne saisi kytkettyä aivan plug'n'play-tyyliin. Koska oma tornini on tehty puusta, oli asentaminen aluksi hiukan ongelmallista. Lopulta nappasin tornistani takalevyn irti ja hakkasin taltalla siihen sopivan kokoiset reiät, joihin sain tungettua liittimet rautoineen. Lopuksi porasin vielä levyyn tekemieni kolojen ylä- ja alapuolille reiät, joista kiinnitin asennusraudat rautalangalla tukevasti takalevyyn. Kauniimminkin tuon olisi voinut tehdä, mutta tässä vaiheessa kyseinen ratkaisu riitti minulle. Kun sitten tuli itse kortin asentamisen vuoro, syntyikin ongelma numero kaksi. Miten päin kortti tulisi asentaa kelloportin nastoihin? Kirjekuoressa olleesta lappusesta, joka oli luultavasti asennusohje, ei ollut apua, koska se oli saksankielinen. Pieni maalaisjärjellä pähkäily osoitti, että kortti mahtuisi paikoilleen vain yhdellä tavalla, koska muuten Kickstart-piirit tulisivat kortin tielle. Kortti kiinni emolevyyn, koneen kuoret kiinni (poissa näkyvistä, poissa mielestä :) ja testaamaan! |
| Virtaa piireihin |
|
Käynnistettäessä kone näytti toimivan kuten pitikin ja boottasi normaalisti aina Workbenchiin asti. Hyvä niin. Virrat pois ja portteja testaamaan. Kytkin modeemin ja sarjahiiren portteihin kiinni ja boottasin koneen. Laitoin kirjekuoressa tulleen levykkeen asemaan ja asensin ajurit Install-ohjelmalla. Sitten käynnistin Jr-Commin ja asetin deviceksi hyperCOM3.devicen sekä unit-numeroksi ykkösen (1). Modeemiini syttyi TR-valo, mikä oli merkki siitä, että kone oli yhteydessä siihen. Näpyttelin terminaaliin ATZ, ja sain vastauksen OK - kaikki kunnossa. Sitten sarjahiiren kimppuun. SerMouse-ajurille voi antaa parametriksi myös devicen ja unit-numeron, joten se on yhteensopiva HyperCOMien kanssa. Ja vot, sarjahiirikin rupesi pelittämään. Fiilis oli mahtava, kun hiiri ja modeemi toimivat yhtä aikaa sulassa sovussa. Rinnakkaisportin kanssa tuli sitten ongelmia. Mikään omistamani ohjelma ei nimittäin antanut valita käytettävää rinnakkaisporttia, joten ainoa vaihtoehto oli metsästää ohjelma, joka huijaisi vanhoja ohjelmia käyttämään muuta kuin parallel.deviceä. Aminetistä varmasti löytyy, täytyypä katsella... En tiedä, onko vika kortissa vai omassa koneessani, mutta myöhemmin kävi ilmi, että korttia käyttävät ohjelmat sekoilevat melkoisesti, ellei kone ole ensin lämmennyt muutaman minuutin verran. Lämpenemisen jälkeen ongelmaa ei esiinny, vaan ainoastaan sitten kun kone on ollut pidemmän aikaa käyttämättömänä. |
| Loppusanat |
| Ylimääräisistä, nopeista sarjaporteista haikaileville HyperCOM3 on kannattava ostos. Sitä paitsi, saapahan kaupan päällisiksi vielä nopean rinnakkaisportinkin. Esim. monilinjaisen boksin omistavalle SysOpille useammat sarjaportit ovat välttämättömiä. Nopean modeemin omistajat saavat lisää puhtia tiedonsiirtoon, kun koneen sisäinen sarjaportti ei ole enää pullonkaulana. |
| Valmistaja: | VMC, http://www.vmc.de, info@vmc.de |
| Myyjä: | Amigator, http://www.vtoy.fi/~aho/, aho@sip.fi |
| Hinta: | 330 mk (HyperCOM1 120 mk) |
| Vaatii: | A1200, jossa kelloportti vapaana |
| Testattu: | A1200, 4 Mt Fast, 85 Mt kiintolevy, 8x CD-ROM |
| Tekniikkaa: |
|
| Plussaa: |
|
| Miinusta: |
|
[ Testit ] [ Sivukartta ]