V N C   -   V i r t u a l   N e t w o r k   C o m p u t i n g

Risto Mäki-Petäys <basscade7@hotmail.com>

Hankittuani toisen koneen tuli tarve monitorinvaihtajalle. Toiseen monitoriin ei ollut varaa eikä pöydällä olisi moiselle ollut tilaakaan. Pikaisena hätäkeinona toimi näyttökortin AGA-tilojen läpivientiliittimen hyödyntäminen, mutta AGA-tilatkin oli tarkoitus saada näkymään. Hieman ennen monitorinvaihtajaa onnistuin asentamaan lähiverkon ja VNC:n. Kyseinen ohjelmisto mahdollistaa koneen graafisen käytön IP-verkon yli. Ohjelmisto on ilmainen ja löytyy mm. Amigalle, Windowsille, Macille ja UNIXille. Eri käännökset ovat keskenään yhteensopivia. Ohjelma yllätti toimimalla heti ensimmäisellä yrityksellä, toisin kuin testaamani Samba- ja FTP-palvelimet. Turvallisuussyistä (vaikka koneet ovat kiinni vain toistensa välisessä verkossa) palvelin velvoittaa salasanaa toimiakseen, mutta se voi olla yksinkertainenkin, toisin kuin UNIX-tunnuksissa. Amiga Foreverin tekijä väitti, ettei Amigan teho riitä PC:n ohjelmien käyttöön verkon yli, mutta VNC:pä todisti väitteen vääräksi. Käyttö on CyberVision64:lla 1024x768x16bit-tilassa hieman tahmeaa mutta toimivaa - yhtä nopea kuin koulun Pentium II:illa testatessani, ja suurimpana pullonkaulana on verkkoyhteys. Protokolla ei näytä käyttävän mitään virheenkorjausta tarkistussumman lisäksi, sillä täydellä tehonkulutuksella näytölle ilmestyy tyhjiä neliöitä. Pyyhkimällä niitä hiirellä ne kuitenkin korjaantuvat. Käytin VNC:tä alun perin koaksiaalikaapeliverkolla, jolloin nopeus oli 150-300 kt luokkaa. Yritin nopeuttaa toimintaa hankkimalla pari RJ-45-kaapelia ja hubin, mutta nopeus on edelleen sama. Hitaus saattaa johtua PC:ssä olevasta ISA-pohjaisesta verkkokortista, sillä Amigalla olen parhaimmillani saanut toista megaa sekunnissa. Nopeus riittää kuitenkin tiedostojen hallintaan ja koneen yksinkertaiseen käyttöön. Animaatiot eivät oikein pyöri verkon yli, ja joidenkin harvojen ohjelmien kanssa tulee ongelmia (esim. piilotettu käynnistysvalikko ei ilmesty esille toisen koneen hiirellä). Hallintaohjelman (client) saa Amigalla näkymään omalla näytöllään tai ikkunassa. Ikkunoidusta versiosta on eri kokoonpanoille (mm. paletillinen, 16-bittinen, 32-bittinen, PIP) optimoidut versiot. Parhaillaan VNC sopii niille, joilla on kaksi tai useampaa konetta ja yksi monitori tai koneet sijaitsevat toisistaan kaukana. Jos on erillinen CD-polttokone, voi näppärästi hakea sen kiintolevylle tarvittavat tiedostot ja laittaa CD:n palamaan ilman että tarvitsee poistua paikaltaan. Ongelmana on vielä CD-kelkan sulkeminen, joka ei ohjelmallisesti Windowsissa onnistu helposti. Periaatteessa VNC:tä voi käyttää etäverkonkin yli, mutta se on modeemivauhdilla liian hidasta. Parasta VNC:ssä on mielestäni ilmaisuus ja toimivuus. Vaikka näytölle välistä ilmestyy roskaa, VNC ei ole kertaakaan kaatanut kumpaakaan konetta ja on toiminut moitteetta myös koulun Windows NT -koneilla. Amigan hallintaohjelman (VVA) mukana tulee lähdekoodi, ja se on saatavilla myös alkuperäisestä palvelinohjelmasta.

Tekijä:	Joerg Dietrich, dspach@altern.org (Client) Stéphane Guillard, stephane.guillard@steria.fr (Server)
Vaatii:	TCP/IP-verkko, AGA tai näyttökortti, AmigaOS 3.0
Suositus:	nopea TCP/IP-verkko, näyttökortti, Fast-muistia, AmigaOS 3.1
Testattu:	A4000/040, CV64, Ariadne 2 ja P200, 3COM Etherlink III 3c509B

Aminet: http://se.aminet.net/pub/aminet/comm/tcp/AmiVNC.lha (Server) WWW: http://www.uk.research.att.com/vnc http://altern.org/dspach/sub-amiga/vva-vnc/vva095.lha (Client)

[ Testit ] [ Sivukartta ]