Alun perin hyvä suunnitelma (jälkeenpäin ajatellen erinomainen!) sai alkunsa pimeänä syysilt... itse asiassa kyseessä taisi olla aurinkoinen talvipäivä. Joka tapauksessa idea reissuun sai alkunsa irkissä Joanna Kurjelta, ja asiaa aikamme tuumailtuamme totesimme, ettei kysyminen mitään maksa. Niin lähti Genesille sähköposti, josko heruisi Pegasos lainaan nälkäiselle partykansalle ihmeteltäväksi.
Aikataulu meni hieman tiukaksi mutta toimi, kone saatiin päivää ennen itse tapahtuman alkua asentamattomana. Ilkka Lehtorannan ja Joannan viettämän unettoman yön jälkeen systeemi oli suurimmaksi osaksi toimiva, ja niin lähdettiin kimpsujen ja kampsujen kanssa etelään. Ilkka ei mukaan päässyt, mutta sijaiseksi haettiin allekirjoittanut matkan varrelta.
Tapahtumapaikalle Helsinkiin saavuttiin tuntia alkuperäisestä suunnitellusta aikataulusta myöhässä ja missattiin kuuleman mukaan hieno avajaistilaisuus. Kone kuitenkin saatiin tulille suhteellisen nopeasti ja päästiin mukaan tunnelmiin. Paikalla tuntui olevan suhteellisen monta Amigaakin, joten tulisimme varmasti herättämään mielenkiintoa.
Luonnollisesti ensimmäinen asia, joka kokoonpanon toimimiseen saattamisen jälkeen tehdään, on aloittaa nettiyhteys ja irc sekä ilmoittaa tutuille, että olemme saapuneet onnellisesti perille. Koskapa yhdistyksen puolesta oli ilmoiteltu Internetin foorumeihin, että Pegasos vierailee Alt Partyillä, käväisin parissa foorumissa kirjoittamassa muutaman rivin tilanteesta, "paikalla ollaan ja valmiudessa".
Ainakin itse tunsin oloni hieman ulkopuoliseksi, kun kiertelin katselemassa, mitä kaikkia koneita tapahtumassa oli. Ehkäpä juuri tästä syystä linnoittauduin Pegasoksen ääreen sitä tutkiskelemaan, edellinen tutustuminen Sakun vuosikokouksen yhteydessä jäi ikävän lyhyeksi. Työpöydältä bongasin mielenkiintoisen ikonin nimeltään Birdieshoot, joten sitähän piti heti tuplaklikkailla. Myönnettäköön jo tässä vaiheessa, että ajan olisi voinut käyttää hyödyllisemminkin, mutta kyseinen peli on erittäin addiktiivinen (vaikkakin jäin kaipaamaan isompaa asearsenaalia yms. :). Suosittelen lämpimästi. En luonnollisestikaan "ominut" konetta itselleni vaan (pelistä havahtuessani) annoin ihmisten tulla tutustumaan koneeseen - ja kiinnostusta riitti mukavasti.
Ranskalaiselta kehittäjältä lainaan saamamme Pegasos saapui varsin muikein puittein, oli hienoa koteloa sekä hassua Daewin-merkkistä TFT-näyttöä sekä täysin omituinen - vaikkakin pieni ja söpö - ranskalainen näppäimistö. Eikö niille fransmanneille mikään kelpaa sellaisenaan... Kotelosta muuten sen verran, että sen nähneille ja asiasta kiinnostuneille suosittelen ottamaan yhteyttä Triosoftin Toni Caveniin - hän sattui olemaan paikan päällä viereisessä pöydässä ja tuli puheeksi, että he tuovat maahan kyseisen valmistajan koteloita.
Pegasoksen emolevy sinällään on kyllä nätti kuin sika pienenä, eikä Ambient näytä hassummalta sekään. AmigaOnea en ole kokeilemaan vielä päässyt, mutta mitä Internet aiheesta kertoo, ovat koneiden ja käyttöjärjestelmien ominaisuudet suhteellisen lähellä toisiaan. Aika näyttää, ovatko kyseessä pelkästään makuasiat, vai onko jompi kumpi järjestelmä selkeästi toista parempi. En turinoi laitteesta tai käyttöjärjestelmästä sen enempää, vaan annan jokaisen muodostaa oman mielipiteensä. Onko kertomatta jättäminen hyvä vai huono ratkaisu, senkin aika näyttää. En kuitenkaan halua asettaa lukijoille mielikuvia, joita järjestelmä mahdollisesti ei pysty täyttämään.
Tuttuihinkin naamoihin törmättiin, ja moni ehti kokeilla lempiohjelmiansa MorphOS:n alla - enemmän sun vähemmän menestyksekkäästi. Suurin osa ohjelmista kuitenkin toimii heittämällä, ongelmia esiintyy lähinnä ohjelmissa, jotka käyttävät jotain alkuperäisen alustan raudan ominaisuuksista.
Allekirjoittaneen mielipide MorphOS:sta jäi positiiviseksi. Vaikka kyseessä oli suhteellisen aikainen versio ja kaatumatautia esiintyi, käyttöjärjestelmä tuntuu erittäin kotoisalta - kaikki vain tapahtuu julmetun paljon nopeammin. Ihmekös tuo, kyseessä on kuitenkin 600 MHz:n G3-prosessori - vertauskohteena kotona oleva Amiga 4000, 060/50 MHz, 200 MHz PPC ja OS3.9 - ja onhan luvassa vieläkin nopsempaa prosessoria vielä tämän vuoden puolella. Jääköön hehkuttamiset sikseen - seuratkaa netistä, itse odotan uutta mielenkiinnolla, joskin hommat tuntuvat olevan hyvin, hyvin sekavia.
Yön tunteina paikalle saapui yhä enemmän ja enemmän tuttua porukkaa kikkailemaan koneella ja muuten vaan jutustelemaan. Itse vaivuin toukkakotelooni (vihreä makuupussi), josta havahduin pari kertaa vain kuullakseni parin tutun äänen väittelevän jostain täysin käsittämättömästä aiheesta. Yöpyminen sujui muuten mainiosti, paksumpi patja (hmm.. tai siis, patja ylipäätään) olisi ehkä ollut tarpeen.
Itse paikasta pitää sanoa sen verran, että puitteet ovat kyllä kieltämättä upeat vaikka mihin, mutta lieneekö sitten johtunut liiallisesta ovien auki pidosta vai mistä, että Gloriassa oli aivan himputin kylmä koko tapahtuman ajan.
Siinä onnellisesti turistessamme tuttavallisten amigistien kanssa kävi myös sellainen onnellinen (??) tapahtuma, että AssyTV:n toimitus saapui paikan päälle ja luonnollisesti tahtoi tehdä jutun myös Pegasoksesta. Näin ollen minulle, allekirjoittaneelle, jo AssyTV:stä tutuksi tulleelle, tarjoutui jälleen mahdollisuus skarpata lontoonmurrettani ja höpöttää niitä näitä söpölle juontajatyttöselle. Valitettavasti moni mainitsemisen arvoinen asia unohtui pienessä paniikissa selvittää, viimeksi kun englantia väänsin Michael Battilanan kanssa Saku 2001 -tapahtumassa. [Toim.huom.: Onko näin - hollantiako sitten puhuit Sharwinin ja Rakeshin kanssa vuosikokouksessa?-) ]
Kuten mahdollisesti huomasitte, skippasin onnellisesti lähes kaikki muut tapahtumassa olleet koneet. Tämä tapahtui tarkoituksella, koska suoraan sanoen wanhan muisti ei ole entisensä, enkä suinkaan halua vähätellä tapahtumassa olleita vekottimia varsinkaan näin julkisessa foorumissa. Näin paljon mielenkiintoisia laitteita, ja suosittelenkin tapahtumaa 80-luvun "atk-laitteista" kiinnostuneille henkilöille oikein lämpimästi. |