Amiga Zone BBS

Amiga Zone oli vuonna 1991 perustettu BBS - eli tutummin ilmaisten boxi. Koska termi "boxi" ei ole enää monille nykyihmisille lainkaan tuttu, on aivan aluksi selitettävä, mistä ylipäänsä on kyse.

Aikaa ennen Internetiä...

Nykyihmiset ovat tottuneet pitämään yhteyttä toisiinsa ja etsimään tietoa Internetin avulla. Monille sähköposti ja WWW ovat jo itsestäänselvyyksiä, osa jokapäiväistä elämää. Ne eivät ole kuitenkaan olleet olemassa vielä kovinkaan kauaa, eivät ainakaan tavalliselle käyttäjälle. Vuonna 1991, jolloin Amiga Zonekin on perustettu, ei Internetiä ollut vielä olemassa sen nykyisessä mittapuussa. Tekniikkaa kyllä oli, mutta Internet-yhteyksiä saivat käyttöönsä vain harvat ja valitut - lähinnä korkeakouluopiskelijat - tavallinen ihminen ei Internt-yhteyttä saanut edes rahalla.

Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, etteikö sähköpostin kaltaista viestimiskeinoa olisi ollut lainkaan olemassa. Tätä tarkoitusta hoitivat tuolloin boxit eli BBS:t. Ne olivat joko yritysten tai yksityisten henkilöiden harrastusvoimin ylläpitämiä järjestelmiä, joihin otettiin yhteyttä modeemin avulla. Tuohon aikaan modeemien pääasiallinen käyttötarkoitus olikin erilaisiin boxeihin soittelu ja pankkiasioiden hoitaminen. Boxia ylläpitävästä henkilöstä käytettiin termiä "sysop".

Käyttäjän soittaessa boxiin on hänen ensimmäinen tehtävänsä kirjautua sisään. Ensimmäistä kertaa soittaessa joutuu rekisteröitymään ja kertomaan joitakin tietoja itsestään. Myöhemmin sisään pääsee nopeammin, antamalla nimensä ja salasanansa. Sisäänkirjautumisen jälkeen ovat boxin tarjoamat palvelut käytössä.

Boxit tarjosivat samoja palveluja kuin Internet, tietenkin suppeammassa mittakaavassa. Viestialueilla saattoi käydä keskustelua muiden käyttäjien kanssa, joko privaattina (vrt. email) tai julkisena (vrt. news-ryhmät). Joissakin boxeissa oli mahdollisuus viestiä muiden käyttäjien kanssa myös reaaliaikaisessa chatissa (vrt. IRC). Myös erilaisia on-line pelejä oli olemassa, niitä kutsuttiin nimellä "door". Ja viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, varmasti jokaisessa boxissa oli tiedostoalueet. Tiedostoalueille oli mahdollista lähettää haluamiansa tiedostoja, esimerkiksi ohjelmia, musiikkia, tekstitiedostoja yms. joita halusi jakaa muiden käyttäjien kanssa. Tätä taas voitaisiin verrata Internetin FTP-palvelimiin.

Boxit olivat myös verkottuneita keskenään. Nk. Fidonet-tekniikan avulla julkisille viestialueille kirjoitetut viestit kulkivat boxista toiseen automatisoidusti, jolloin verkkoalueille kirjoitetut viestit näkyivät kaikissa verkon boxeissa. Tällä tavoin käydyt keskustelut eivät rajoittuneet ainoastaan yhden boxin käyttäjäkunnan keskinäisiksi, vaan viestialueilla saattoi olla jopa tuhansia käyttäjiä jakaantuen lukuisiin eri boxeihin.

Yksi boxi pystyi palvelemaan vain hyvin rajallista käyttäjämäärää kerrallaan, sillä yhtä käyttäjää kohden tarvittiin tietenkin yksi modeemi ja puhelinlinja. Näinollen useimpia boxeja pystyi käyttämään vain yksi henkilö kerrallaan. Lisäksi harrasteboxeissa oli normaalikäytäntönä se että boxi pyöri samassa puhelinlinjassa kuin perheen lankapuhelin. Tästä johtuen boxilla oli yleensä tietyt aukioloajat, esimerkiksi vain öisin. Tällaisissa puitteissa Amiga Zonekin aikoinaan aloitti toimintansa, se oli avoinna vain klo 21-07 välisenä aikana.

Koska boxin käyttö oli näin rajattua ja käyttäjiä oli kuitenkin varsin runsaasti, oli käyttöä säännösteltävä. Säännöstelykeinoja oli useita, tärkeimpänä mainittakoon rajallinen määrä linja-aikaa (esimerkiksi puoli tuntia) per vuorokausi tai yhteys. Tämän jälkeen oli annettava vuoro muille. Suosittuihin boxeihin saikin jonottaa jopa tunteja, kun ne tuuttasivat varattua. Sen aikaisissa terminaaliohjelmissa oli onneksi kehittyneet uudelleensoittotoiminnot, eli ne yrittivät soittoa yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes pääsivät läpi. Tämän vuoksi viriteltiin myös modeemien DTMF-äänivalintaa niin nopeaksi, kuin puhelinkeskus vain suinkin pystyi vastaanottamaan...

Linja-ajan lisäksi monissa boxeissa säännösteltiin myös imuroitavien tiedostojen määrää, sääntönä oli että tiedostoja tulee myös lähettää boxiin tietyssä suhteessa imuroitujen tiedostojen määrään (download/upload ratio). Tällä tavoin boxeihins saatiin uusia tiedostoja, käyttäjien levittäessä niitä boxista toiseen. Käyttäjän oikeudet riippuivat viimekädessä hänen henkilökohtaisesta oikeustasostaan, jota sysop päivitti joko itse tai se päivittyi automaattisesti käyttäjän "edistyessä". Paremmat oikeudet saivat sellaiset henkilöt, jotka kirjoittivat paljon viestejä, lähettivät paljon tiedostoja jne. boxin toiminnan kannalta edullista käytöstä.

Viestejä kirjoittaville käyttäjille kalliit, minuuttitaksaiset modeemiyhteydet ja linja-aikojen rajoitukset olivat tietenkin pahin ongelma. Tämän vuoksi syntyi ns. offline-järjestelmä, jonka avulla boxista oli mahdollista hakea uudet viestit valituilta viestialueilta esim. QWK-formaattiin pakattuna. Paketin imurointi ei vaatinut kauaa linja-aikaa. Tällainen paketti sitten avattiin erityisellä ohjelmalla kaikessa rauhassa ja kirjoiteltiin vastaukset haluttuihin viesteihin. Tämän jälkeen, käyttäjän vieraillessa seuraavan kerran boxissa, hän lähetti vastauspaketin takaisin boxiin, jolloin kirjoitetut viestit päätyivät boxin viestialueille.

Amiga Zone BBS:n alkuvaiheet

Amiga Zone tarjosi heti perustamisestaan alkaen reilua meininkiä, eli käyttäjien toimintaa ei paljoakaan rajoiteltu. Osansa vaikutti myös ensimmäinen boxisofta JBBS, joka ei antanut mahdollisuuksiakaan rajoittaa toimia isommin, esimerkiksi linja-aikarajoitusta ei ollut lainkaan. Tuohon aikaa modeemilla soittelu oli vielä sen verran hintavaa hupaa, että tämä rajasi käyttöä jo luonnostaankin. Myöhemmin, boxisoftan vaihduttua TechnoBBS:aan vuonna 1994, tuli käyttöön rajoituksia, mutta edelleen hyvin avokätisesti - esimerkiksi tiedostojen imurointia ei rajoitettu.

Amiga Zone aloitti toimintansa 23.7.1991. Boxi keskittyi suositun Amiga-tietokoneeseen liittyviin tiedosto- ja viestialueisiin. Laitteisto oli alussa varsin vaatimaton. Boxisofta pyöri Amiga 500 koneessa, jossa oli yksi mega muistia ja 20MB kiintolevy itserakennetun ohjaimen (AHD) perässä! Modeemin nopeus oli vain 2400 bps (2,4k), joten esimerkiksi sadan kilotavun tiedoston siirto kesti yli 7 minuuttia!

Vuosien saatossa Amiga Zone koki monia kehitysaskeleita, joista osa on kirjattu boxin historiankirjaan. Boxikone kehittyi; levytilaa tuli lisää, joka mahdollisti suuremmat tiedostoalueet, modeemin nopeus kasvoi, CD-ROM tiedostoalueet syntyivät, boxi muuttui ympärivuorokautiseksi ja viimein monilinjaiseksi. Samaan aikaan kävijälaskuri alkoi kulkea kymmenissä tuhansissa. Tällä hetkellä Amiga Zonelle on otettu yli 23000 yhteyttä kesästä 1994 lukien, kun vielä nykyisinkin palveleva TechnoBBS-boxisofta otettiin käyttöön.

TechnoBBS boxisofta tarjosi boxin ylläpitäjälle varsin vapaat kädet muunnella boxia. Täysin uusia toimintoja oli mahdollita ohjelmoida joko boxin menukielellä tai Amigan rexx:illä. Tästä johtuen Amiga Zone on ollut ehdottomasti yksi elämäni suurimmista ohjelmointiprojekteista - sen kehittelyn parissa kului noin 10 vuotta.

Amiga Zonen nykypäivää

Varsinainen BBS puoli on lopettanut toimintansa 1.6.2007 käyttäjämäärien laskettua olemattomiin. Web-sivusto www.amigazone.fi jatkaa kuitenkin edelleen toimintaansa tarjoten mm. Suomen Amiga-käyttäjät Ry:n julkaisemat Saku-verkkolehdet. Käytännössä kaikki julkaistu aineisto on saatavilla tämän sivuston kautta.