 |
Arvioitavana on Pegasos PPC (PowerPC) -laitteistossa toimiva MorphOS 1.4 -käyttöjärjestelmä. Pegasos muodostaa Genesin MorphOS:n kanssa aivan uuden tietokonejärjestelmän. MorphOS:ssä on moderni mikrokernel, Quark, sekä AmigaOS-yhteensopivuuden takaava kerros, ABox. Pegasokseen on saatavilla useita vaihtoehtoisia käyttöjärjestelmiä MorphOS:n lisäksi, ja uusien järjestelmien sovittamista laitteistolle tuetaan pitämällä koneen BIOSin mikro-ohjelmisto avoimena lähdekoodina. Juuri usean vaihtoehtoisen käyttöjärjestelmän koneena Pegasos on varmasti monelle käyttäjälle varsin houkutteleva PowerPC-pohjainen vaihtoehto. Pegasos soveltuu hyvin myös sulautettujen järjestelmien ja erilaisten lisälaitteiden laitteistoalustaksi.
Nyt myynnissä olevien Pegasosten räätälöidyltä mikro-ATX-kokoiselta emolevyltä löytyy G3 PPC -prosessori, joka hyrrää 600 MHz:n kellotaajuudella. (Erillisillä G4-prosessorikorteilla Pegasoksen nopeus voidaan nostaa 1 GHz:iin saakka.) Vuoden 2003 syyskuussa julkaistavaksi suunnitellun Pegasos II:n pitäisi sisältää useita parannuksia, kuten esimerkiksi tuki 1 Gb:n ethernet-porteille ja valmius DDR-tyyppisille muisteille. Aiemmasta poiketen tuleva revisio perustuu Marvellin "siltapiirille", ja siihen voidaan asentaa toinen prosessori MorphOS:n tukemaa rinnakkaislaskentaa varten.
Ohjelmistokehittäjille tukea tarjoavat kaksi järjestöä: MorphOS Developer Connection ja Phoenix Developer Consortium. Molempien järjestöjen tavoitteena on Pegasos-osaamisen keskittäminen ja tarvittavan tiedon jakaminen niille, jotka haluavat kehittää ohjelmistoja Pegasos-koneille. (Phoenix - MDC)
Itse olen ollut paitsi käyttäjän, myös ohjelmistokehittäjän roolissa useissa eri käyttöjärjestelmissä, mukaan lukien Classic Amiga, josta minulla on yli kymmenen vuoden kokemus. Tällä hetkellä teen videopeliä (katso Emerald Imaging).
Sivun alkuun
Käyttöjärjestelmän testauksessa käytettiin seuraavaa laitteistoa:
- Pegasos-mikro-ATX-emolevy, joka sisältää April2- ja ArticiaS-piirit
- IBM PPC 750 -prosessorikortti, 600 MHz
- Standardi ATX-tornikotelo
- Muistia 256 Mt, PC133 SDRAM "Azenram"
- ATI Radeon 8500LE -grafiikkakortti, AGP
- IDE-liitäntäinen kovalevy, Maxtor 40 Gt
- Kirjoittava CD-ROM-asema, OptoWrite 16x12x40
- ADSL-modeemi, D-Link DSL-300G
Pegasoksen omistajana voit ladata MorphOS 1.4:n sisältävän ISO-imagen Genesin ftp-palvelimelta rekisteröidyttyäsi ensin PegasosPPC:n pääsivulla. Rekisteröitymisen jälkeen sinulle lähetetään koodi, jonka avulla pääset käsiksi käyttöjärjestelmäpäivityksiin ja SuperBundlen sisältämiin ohjelmiin. (SuperBundle on ilmainen ohjelmistokokoelma kaikille Pegasoksen omistajille.)
Itsekäynnistyvällä MorphOS 1.4 -asennus-CD:llä on HDInstall-niminen työkalu, joka asentaa käyttöjärjestelmän tuhoamatta edelliseen MorphOS-asennukseen tehtyjä omia asetuksia tai siihen mahdollisesti asennettuja (käyttöjärjestelmään kuulumattomia) lisäkirjastoja. HDInstall päivitti vanhan MorphOS 1.3:ni muutamassa minuutissa, minkä jälkeen järjestelmä käynnistyi ongelmitta ja kaikki entiset asetukset ja asentamani ohjelmat olivat edelleen tallella ja toimintakunnossa.
MorphOS 1.4 sisältää mm. seuraavat uudet ominaisuudet:
- Automaattinen asennus (valinnainen)
- Trance, JIT-kääntäjä
- Turboprint
- USB-tuki
- Radeon DVI & overlay (ei Radeon 8500:lle)
- 3D-tuki Voodoo 3:lle ja 4:lle
- Warp3D-emulaatio
- Tuki piirtoalustalle
- Ikoneiden kokoasetukset
- Ikoneiden jättäminen työpöydälle "raahaa ja pudota" -menetelmällä
- Kullekin ruudulle voidaan määritellä omat päällysteet
- PNG-painikkeet
- Automaattinen vieritys
- Blending
- Tietotyypit äänille
- Kaya, MP3/OGG-soitto-ohjelma
- Laskin
- Zoom, suurennuslasi
- Taskienhallintaohjelma
- Ambient-työpöytä: paneelit, lasso-toiminto ja näppäimistöoikopolut
- Ohjelmankäynnistyspaneelin hallintaohjelmisto
- Uusia päällysteitä ja kirjasimia
- Päällysteiden vaihtaminen "lennosta"
- Koneen uudelleen käynnistys näppäimistöltä
- Väriliu'ut
- Lisää mprefssejä
- PS/2-hiiren ei tarvitse olla enää liitettynä konetta käynnistettäessä
Sivun alkuun
|
| Järjestelmän ulkoasu ja muokattavuus |
|
Uuden käyttöjärjestelmän silmiinpistävimmät uudistukset ovat MUIn liukuvärit ja muut graafiset parannukset. MUI-asetusohjelman (MagicUserInterface) avulla järjestelmän ulkonäköä voidaan muokata lähes rajattomasti: kehyksiä, painikkeita, ikkunoiden reunuksia, taustakuvia jne. Käyttäjä voi asettaa melkein kaikkien MUI-objektien taustalle haluamansa kuvion, värin, bittikarttakuvan tai väriliu'un. MUIn oletusasetukset toimivat kaikkien sovellusten perusasetuksina, ja halutessaan käyttäjä voi määritellä kullekin sovellukselle omat asetukset. (Yksityiskohtaisempaa tietoa asetuksista löydät MorphZone-kuvagalleriasta.) Melkein kaikkia käyttöjärjestelmän ominaisuuksia voidaan muuttaa muutaman asetusohjelman avulla, jotka on sijoitettu alla olevissa kuvissa näkyvään valikkopalkkiin.
(Kuvan valitseminen hiirellä avaa täysikokoisen työpöytäkuvan.)
Ambientin asetuksissa voit muuttaa Ambient-työpöydän asetuksia, kuten esimerkiksi ikonien esittämistapaa, kokoa ja kutistamisnopeutta ohjelmankäynnistyspaneelissa.
Järjestelmän asetuksiin on koottu suurin osa keskeisistä käyttöjärjestelmän asetuksista, ja sen avulla voidaan muuttaa muun muassa USB-, kirjoitin-, päällyste-, kieli- ja ääniasetuksia.
Tämän asetusohjelman avulla voidaan muuttaa oletuksena olevan oliopohjaisen graafisen käyttöliittymän kaikkia asetuksia, mukaan lukien käyttöliittymän peruskokoonpanoon kuulumattomat ja lisäominaisuuksia tarjoavat GUI-luokat.
Ikonit näytetään työpöydällä 32-bittistä värisyvyyttä ja alpha-läpinäkyvyyttä käyttäen. Ikonien muokkaaminen on helppoa, sillä niiden kuvainformaatio on talletettu PNG-kuvaformaatissa. Kirjasimissa esiintyvää pykäläisyyttä on pehmennetty antialiasointitekniikalla. Käyttöliittymän ulkoasun ehostamisen eteen tehty työ ei ole mennyt hukkaan, sillä järjestelmä on houkuttelevan näköinen ja sitä on mukava käyttää.
Sivun alkuun
Ruutu-käsite on ehkä vieras joillekin lukijoille, joten lyhyt kuvaus tästä epätavallisesta mutta hyödyllisestä ominaisuudesta lienee paikallaan. Sen sijaan, että sovellukset käyttäisivät työpöytää omien ikkunoidensa esittämiseen, MorphOS pystyy avaamaan sovelluksia erillisille näyttöalueille (ruuduille), jotka ovat vain kulloisenkin sovelluksen käytettävissä. Esillä olevaa ruutua voidaan vaihtaa nopeasti oikonäppäimellä tai otsikkopalkin oikeaan reunaan sijoitetun valikon/painikkeen avulla.
Omaksuttuasi ruutujen käytön huomaat miten helppoa, nopeaa ja käyttäjäystävällistä usean sovelluksen yhtäaikainen käyttö on: sovelluksia ei tarvitse käynnistää ja sulkea jatkuvasti, eikä korkearesoluutioisen näyttötilan tarvitse olla valittuna useamman pelin tai sovelluksen käyttämiseksi samanaikaisesti.
Mielestäni ruudut vähentävät silmien rasitusta ja nopeuttavat sovellusten/käyttöjärjestelmän ja ihmisen välistä vuorovaikutusta. Kukin ruutu voi käyttää erilaista resoluutiota ja värisyvyyttä, jotka ovat sovelluksesta riippuen käyttäjän tai sovelluksen itsensä määrittämiä. Tästä huolimatta näkymän vaihtaminen toiseen ruutuun tapahtuu lähes välittömästi. Voit myös halutessasi avata sovellukset työpöydälle, mutta monien ohjelmien kohdalla ruutujärjestelmän hyödyntämismahdollisuudesta on todellista etua.
MorphOS 1.4:ssä on useita valmiita "päällysteitä", jotka muuttavat järjestelmän painikkeiden ja ikkunan reunojen ulkonäköä sijoittamalla niihin kuvia. Kullekin ruudulle voidaan määrittää yksilölliset päällysteet tai koko järjestelmälle voidaan määrittää yhteinen päällyste.
Päällysteet asetetaan SystemPreferences-paneelin avulla, jonka saa auki valikosta. MorphOS 1.4:ään on lisätty päällysteiden esikatselu, jonka ansiosta mieleisen päällysteen valinta on aikaisempaa helpompaa.
> Päällysteen esikatselu
MorphOS:n USB-järjestelmä on toteutettu Poseidon-nimisellä USB-pinolla, joka tunnisti vaivatta kaikki liittämäni USB-laitteet, kuten skannerin, kirjoittimen ja piirtoalustan. Poseidon tuntui tukevan hyvin USB:n "hot swappable" -ominaisuutta, jossa laiteketjuun voidaan liittää tai siitä voidaan poistaa laitteita koneen ollessa käynnissä. Laitteiden tunnistusnopeus oli myös kohdallaan.
USB-pinon ainoaksi haittapuoleksi voidaan laskea USB-laiteajurien hyvin kapea tarjonta, mutta tilanne korjaantunee ajan myötä, sillä useita uusia laiteajureita on tekeillä tai niitä ollaan porttaamassa Linuxista MorpOS:lle. Varsinaiset USB-asetukset ja USB:n tilanäyttö oli kuitenkin toteutettu hyvin.
Uusi käyttöjärjestelmäjulkaisu sisältää myös tuen kirjoittimille. Tulostusjärjestelmä, TurboPrint, on 24-bittinen ja se sisältää kirjoitinajurit useimmille tunnetuimmille merkeille, kuten HewlettPackardille, Epsonille ja Canonille. Kaikki aiemmin luvatut 168 USB- ja rinnakkaisliitännäistä kirjoitinta löytyvät tuettujen kirjoittimien joukosta, joten toimivan ajurin löytämisen ei pitäisi tuottaa ongelmia.
Kirjoitinasetuksiin pääsee käsiksi valikon kautta SystemSettings-valinnalla. Kirjoitinasetuksissa voidaan muuttaa mm. tulosteen koon, grafiikan, tekstin, sekoitesävytyksen ja postscript-tulostuksen asetuksia. Asetusohjelman käyttöliittymä on selkeä, ja eri asetuksia edustavat 32-bittiset kuvat ovat komeaa katseltavaa.
Sivun alkuun
Classic Amigan ohjelmistot on tarkoitettu alun perin ajettavaksi Motorola 68000 -sarjan mikroprosessoreilla eikä MorphOS:n käyttämillä PowerPC-perheen mikroprosessoreilla. MorphOS:ssä on Quark- ja QBox-järjestelmien lisäksi käyttäjälle näkymätön AmigaOS-yhteensopivuuskerros (ABox), jonka avulla Classic Amiga -ohjelmien suorittaminen on mahdollista. Classic Amiga -ohjelmien ajamista varten MorphOS:ssä on PPC-versiot Amigan järjestelmäpalveluista ja
kirjastoista sekä 68k-emulaattori ohjelmakoodin suorittamiseksi.
MorphOS 1.3:ssa oli perinteinen tulkkaava 68k-emulaattori, jolla saavutettiin hieman aitoa 68060-prosessoria suurempi suoritusnopeus. (Motorola 68060 on tehokkain Classic Amigassa käytetty prosessori.) Versiossa 1.4 tämä on korvattu dynaamista käännöstekniikkaa hyödyntävällä JIT-emulaatiolla, joka kääntää 68k-konekäskyt lennosta PPC-prosessorin koodiksi. Uuden JIT-tekniikan ansiosta 68k-emulaationopeus on kasvanut merkittävästi, mikä näkyy selvästi kaikissa 68k-ohjelmissa; ohjelmat ovat vähintään kaksi kertaa aikaisempaa nopeampia. Uudistuksen myötä esimerkiksi LightWave- ja Cinema4D-mallinnusohjelmat sekä ImageFX- ja FXPaint-kuvankäsittelyohjelmat toimivat nyt varsin käyttökelpoisella nopeudella. Suuremman suoritusnopeuden lisäksi Classic Amiga -yhteensopivuus tuntuu myös parantuneen monin tavoin JIT-emulaation myötä, mikä tekee 68k-pohjaisten ohjelmien käytöstä nautittavaa.
Muutaman 68k-pohjaisen ohjelman suoritusaikoja MorphOS:ssa ("Trance JIT" -emulaatio):
- LightWave 5.1, pinnoite-esimerkin laskenta 640x480x24-näyttötilassa: 5 sekuntia
- LightWave 5.1, yksityiskohtaisen T-rex-dinosauruksen laskenta 640x480x24-näyttötilassa: 33 sekuntia
- ImageFX 4.0, Gaussian-sumennuksen tekeminen 1600x1200x24-kuvaan: 6 sekuntia
- ImageFX 4.0, 30-kuvaisen hajaheijastusanimaation laskenta 640x480x24-resoluutiota käyttäen: 38 sekuntia
Sivun alkuun
MorphOS:ssä on useita hauskoja yksityiskohtia, kuten esimerkiksi ikonittomien tiedostojen näyttäminen oletusikonien avulla. Korvikeikoneissa mielenkiintoista on niiden esitystapa, sillä järjestelmä näyttää ne läpikuultavina tai "haamuina", jotta korvatut ikonit erottuisivat selvästi tavallisista ikoneista.
Suurennusikkuna näyttää reaaliajassa halutun kokoisen suurennoksen hiiriosoittimen osoittamasta kohdasta. Suurennusikkunaa voitaisiin käyttää esimerkiksi korvaamaan STB-tuotteita, jotka parantavat luettavuutta suurentamalla halutun kohdan näytöltä tavallisesti TV-ruudulle, ja ylipäätäänkin se voisi olla hyödyllinen apuneuvo heikkonäköisille. Suurennusikkuna osaa suurentaa mitä tahansa näytöllä olevaa MAME-ikkunasta yhtä aikaa toistossa oleviin videontoistoikkunoihin. Voit myös avata niin monta suurennusikkunaa kuin haluat.
MorphOS osaa myös sovittaa ikonien koon automaattisesti käytössä olevan näyttöresoluution ja käyttäjän valitseman ikonikoon mukaan. Vaihtoehtoisia kokoja on viisi: mikroikonit, pienet, keskikokoiset, suuret ja valtavat ikonit.
Ohjelmankäynnistyspaneelin asetukset voidaan tehdä tiputtamalla siihen ikoneita. Tiputettu ikoni jää paneeliin, josta se on helppo ja nopea käynnistää. Paneeleita voidaan avata työpöydälle miten monta tahansa sekä valita missä suunnassa (horisontaalisesti vai vertikaalisesti) kunkin paneelin sisältämät ikonit esitetään. MorpOS:n paneeleissa on myös kiva "zipping" efekti, joka muistuttaa esimerkiksi Gnome- tai KDE-Linuxin paneelien vastaavaa efektiä.
MorphOS:ssä työpöydän objekteja on voinut raahata sellaisenaan tai niin, että ne muuttuvat raahattaessa hieman tummemmaksi. Tähän käyttöjärjestelmäversioon on lisätty ikkunoiden koon muuttaminen, jossa ikkuna tummentuu kokoa muutettaessa. Useamman ikonin valitsemista ja raahaamista on myös parannettu. Parannuksia on todennäköisesti enemmänkin, mutta jo mainittujen perusteella voidaan hyvällä syyllä sanoa, että versioon 1 verrattuna kehitystä on tapahtunut paljon.
Sivun alkuun
Olen kokeillut ja käyttänyt MorphOS- ja AmigaOS-ohjelmia jo hyvän aikaa, ja esittelen seuraavaksi lyhyesti muutamia niistä.
MorphOS-CD:ltä löytyy PPC-prosessoria hyödyntävä verkkoselain, Voyager. Voyager ei yllä ominaisuuksiltaan isompien selainten tasolle, mutta se on nopea ja suoriutuu hyvin perussurffailusta. Kuvien katseluun tarkoitettu MysticView selviytyy useista kuvatiedostoformaateista, eikä kuvien koon muuttaminen tuota sille ongelmia.
Suurin osa järjestelmädokumenteista toimitetaan PDF-formaatissa, ja niiden lukemista varten CD:llä on PDF-tiedostojen lukuohjelma. AmiNetRadion avulla käyttäjä voi etsiä ja kuunnella shoutcast-palvelinten välittämien radiokanavien lähetyksiä. Muiden käyttöjärjestelmien vastaaviin ohjelmiin verrattuna se on yksi parhaista ohjelmista ja ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Itse olen kuunnellut tuntikausia ANR:ää ja nauhoittanut AmiNetRadiolla sen lähetystä kovalevylle myöhempää kuuntelua varten.
YAM on avoimeen lähdekoodiin perustuva sähköpostiohjelma ja myös kokeilemisen arvoinen. ZoneXplorer (Elena Fractals - Zone Explorer) on jyhkeä fraktaaligeneraattori, jonka avulla voi luoda kauniita fraktaalimaailmoja.
Amigasovellukset, kuten TVPaint, ImageFX, Cinema4D ja LightWave, toimivat hyvin MorphOS 1.4:ssä. CD-ROM-levyjä voi polttaa MakeCD:llä, ja DirectoryOpuksen avoimen lähdekoodin versio selviää hyvin tiedostojen hallinnasta. MorphOS:n FroggerNG toistaa hyvin divx-, avi-, quicktime- ja jopa Windows Media -videotiedostot, joko skaalautuvassa ikkunassa tai koko ruudun kokoisena.
Äänitiedostojen toistamiseen on kaksi ohjelmaa: Kaya, joka on MorphOS-versio Amigan AMPista, ja MPlayer, joka on alun perin Linuxin ohjelma. Pelaajille on tarjolla MAME ja ScummVM. MAMElla voi pelata vanhoja arcade-pelejä (600 MHz:n G3:n nopeus riittää mainiosti pelaamiseen) ja ScummVM:llä useimpia LucasArtsin klassisia seikkailupelejä. MAMEssa on lisäksi miellyttävä MUI-pohjainen käyttöliittymä pelin valitsemista varten.
Näiden lisäksi Genesi tarjoaa kaikille Pegasoksen omistajille vapaapääsyn SuperBundle-ohjelmistokokoelmaan. Kyseiseen kokoelmaan kuuluu innokkaiden ääniharrastajien ja ammattilaisten unelmatyökalu ProStationAudio (AudioLabs - ProStationAudio), joka on tarkoitettu ääninäytteiden muokkaamiseen.
Joistain ohjelmistoista on mukana karsittuja versioita, kuten esimerkiksi FXPaintista (FXPaint Lite), FXScanista (FXScan Lite) ja VHIStudiosta (VHIStudio Lite). Vaikka ohjelmistot ovat karsittuja, ne ovat silti käyttökelpoisia ja halutessaan ne voi päivittää edullisesti täysversioiksi.
Kokoelmassa on myös joitain kohtalaisia pelejä:
1. BirdieShoot - Hauska toimintapeli, jossa ammutaan hiirellä lintuja.
2. The Feeble Files - Kahden CD:n mittainen graafinen seikkailupeli.
3. Software Tycoon - Managerointipeli, jossa pyöritetään omaa ohjelmistoyritystä.
Mukaan on niputettu lisäksi GCC-pohjainen ohjelmistonkehityspaketti ja MorphED-niminen tekstieditori. MorphEDin ja GCC-ympäristön asennus on hyvin helppoa, sillä kaikki asentuu yhdellä hiiren klikkauksella. MorphED osaa korostaa värein ohjelmointikielen syntaksin, ja kääntäminen, testaus, make-tiedostojen tekeminen yms. käy helposti valikon kautta.
Olen tehnyt esimerkiksi tämän arvostelun kokonaan MorphOS:ssä: teksti on kirjoitettu MorphEDillä, kuvat on kaapattu SGrabillä ja käsitelty ImageFX:llä.
Ohjelmistokokoelma on mukava lisä ja antaa uusille käyttäjille mahdollisuuden testata käyttöjärjestelmää. SuperBundlea on tarkoitus kasvattaa korkealuokkaisilla ohjelmistoilla niin, että se sisältäisi suurimman osan Pegasos-laitteistolla toimivista ohjelmistoista. Tähän on kuitenkin vielä pitkä matka, mutta aikaa myöten siitä voi kehkeytyä arvokas kokoelma. Joka tapauksessa SuperBundle on hyvä konsepti.
Sivun alkuun
MorphOS:n lisäksi Pegasos-alustalle on saatavilla useita muitakin käyttöjärjestelmiä, joista osa on vasta kehitteillä. Muut käyttöjärjestelmät laajentavat Pegasos-yhteensopivien ohjelmien lukumäärää, mutta valitettavasti ne eivät ole käytettävissä MorpOS:n alaisuudessa.
Alla on luettelo kaikista tunnetuista Pagasokselle suunnatuista käyttöjärjestelmäprojekteista.
Linux:
- Debian (tulee järjestelmän mukana)
- Gentoo
- Knoppix
- MacOSX ja MacOS9 (käytettävissä MacOnLinux-emulaattorin avulla)
- ManDrake
- Suse
- YellowDog
Muut:
-
AmigaDE
- AROS
- FreeBSD
- NetBSD
- NewOS
- OpenBeOS
- OpenBSD
- OpenDarwin
- QNX
- Zynot
Sivun alkuun
MorphOS 1.4 on iso askel oikeaan suuntaan. Sen lisäksi, että se korjaa monta edellisessä versiossa ollutta pientä bugia, se tarjoaa myös useita uusia ominaisuuksia. Tavallisen käyttäjän näkökulmasta MorphOS:n vakaus ja käyttökelpoisuus ovat parantuneet merkittävästi 1.4-julkaisun myötä. Monta tärkeää asiaa kaipaa kuitenkin vielä tekijää, kuten TCP/IP-pinon sulauttaminen käyttöjärjestelmään, toimisto-ohjelmapaketti, 3D-tuki Radeon-korteille, järeämpi selain ja monenkäyttäjän tuki - onneksi useimmat näistä tuntuvat jo olevan kehitystiimien tiedossa. Useita isoja sovelluksia portataan paraikaa MorphOS:lle, kuten esimerkiksi KHTML-pohjaista selainta. Mielestäni on mahdollista, että ajan myötä MorphOS:stä tulee jotakin, joka miellyttää niin tavallista, kuin "insinööri"-käyttäjääkin. Omasta puolestani ja tietokonenörttinä voin sanoa, että MorphOS on nautinnollinen kokemus jo nyt ja valmiina järjestelmänä sillä on entistä enemmän annettavaa.
Lopuksi minun on pakko antaa tunnustus MorphOS:n käyttäjille, kehittäjille ja Genesille, joiden tuki on ollut hyvin rohkaisevaa. Phoenix-ryhmä on välittänyt paljon hyödyllistä tietoa ja tarjonnut apuaan omien listojensa ja julkisten foorumeiden kautta. MorphOS-yhteisön hengen kukoistuspaikka, MorphZone-verkkosivu, on ollut myös hyvä tietolähde. Voin rehellisesti sanoa, että MorphOS 1.4 jätti minuun positiivisen vaikutelman, kuten myös Pegasos-laitteisto kokonaisuudessaan.
Viralliset verkkosivut:
> Pegasos
> MorphOS
> Genesi
Uutis- ja keskusteluportaalit:
> MorphZone - MorphZone
> MorphOS news - MorphOS News
MorphOS-kehittäjän tukipalvelut:
> MorphOS Developer Connection
> Phoenix Developer Consortium
> Marvell
(Pegasos II käyttää Marvellin järjestelmänohjausteknologiaa.)
Arvostelun kirjoittajan yhteystiedot:
Nimi: Kelly Samel
Sähköposti: samel@telusplanet.net
Kotisivut: Emerald Imaging
Sivun alkuun
|
|
